Jaa miten täällä NYT menee?

Huomasin tuossa, että on aika paljon tullut kerrottua asioita männä-muodossa, joten yritetään tarttua hieman välillä ajankohtaisuuksiin. Tällä kirjoitushetkellä massu on täynnä AITOA espanjalaista paellaa, päässä surisee pikkuannos AITOA samanmaalaista sangriaa ja suussa maistuu Fazerin Sininen (SuurKiitokset Päiville!). Eli kämppis-Martan poikaystävä ilmaantui puoli-ilmoittamatta tuossa torstai-iltana - ja jo joskus aikoinaan oli ollut puhetta, että kun Andres tulee, niin saamme aitoa sangriaa. Marta kun kieltäytyi osaamasta tuota reseptiä. Myös paellasta oli ollut puhetta, ja vihdoin tänään nuo molemmat sitten myös toteutuivat. Espanjalaiset nyrpistelivät jonkin verran paellan syönti-ajankohdalle, joka taipui lähemmäs iltakahdeksaa; kotopuolessa em. ruoka kun kuulemma kuuluu lounaalle (siis siellä n. klo 15-16, lähempänä siis suomen illallista? [paitsi Kinkomaalla, toim.huom.]). Hyvältä kuitenkin maistui ja täynnä ollaan. (kuvamateriaalia paellasta lisätty "galleriaan")

Samalla meille lupailtiin jo saksalaistakin iltaa, ja aloin itse kauhuissani miettiä, mitähän suomalaista sitä näille laittaisi... poronkäristys kun voisi käydä vähän kalliiksi, enkä myöskään usko täkäläisten kansainvälisten ystävieni ymmärtävän nakkikastikkeen tai suomalaisen pastaplokneesen päälle. Idea kuitenkin tuli, kuin tilauksesta, sangriaa maistellessani: Pikkujoulut! Jes, glögiä, pipareita ja ehkä torttuja. Pitää vaan miettiä toisiko sitä suomesta nyt pistäytyessään jotain apuvälineitä mukanaan, vai yrittäisikö vain pärjätä. Olisi myös todella hienoa keittää näille oikeaa joulupuuroa, mutta täkäläiset puurohyllyt ovat täynnä pelkkää kauraa. Jos puuroriisiä raahaisi mukaan, niin voisi sillä pärjätä.

Toinen ajankohtainen vitsaus täällä on yltympäriinsä myllertävä flunssa. Myös allekirjoittanut on joutunut sen kouriin ja kohteeksi, karvaimmat hetket koettiin eilen, kun päätin väsymyksen ja palelun tunteista huolimatta lähteä näyttäytymään Stablesiin. Virhe valaistui kaikessa karmeudessaan vasta paikanpäällä, kun päässä alkoi melko pian humista, vilun aallot vilisti pitkin selkärankaa ja silmäluomet tuntuivat painavan tonnin. Katja totesi minun käyvä lämpöpatterista - ja kaikesta tästä huolimatta kävelin Martan ja Andresin kanssa sen 20 minuutin matka kotiin vasta lähempänä puoltayötä. Nukuin kuitenkin kuin tukki - ja aamulla, kun erehdyin nousemaan pystyyn, minua tervehti VIILTÄVÄ päänsärky. Onneksi kattavasta matka-apteekista (kiitos äidille!) löytyi apu, ja päivä menikin paellaan saakka melko kivasti TVn, kirjan ja messengerin kanssa.

Huomenna suuntaamme iskujoukolla pääkaupunkiin. Dublinia lähtee valtaamaan tietysti yours truly, seuranaan German Unit (Katja, Kristina, Romy, Nici, Sabrina, Steffi ja Marion - vahvistettuna viimeisimmän poikaystävällä Kristofilla) ja puolan-poika Igor. Maanantai ja tiistai ovat yliopistolla nimitetty Open Dayksi, jolloin kaikki tunnit on myös peruttu. Mitä tuo open days tarkoittaa - sitä emme tiedä (avoimet ovet??) - eikä sillä niin ole väliäkään. Tunteja ei ole, joten vietämme sitten nuo päivät Dublinin valoissa - ja varjoissa? Tarkoitus olisi ainakin katsella nähtävyyksiä, shoppailla ja valloittaa kuuluisa Temple Bar - se kun jäi viime visiitillä 2003 kokeilematta. Vahinko takaisin siis... ;)

Raporttia Dublinista tulee myöhemmin, nyt on aika tainnuttaa loppukin tauti Dublinin tieltä.