Lukemista, löysäilyä ja lunssaa

Kuten otsikko yrittää vihjata, työtaakka täällä on otettu hieman yskähdellen vastaan. Viime viikonloppu pyhitettiin maanantaina vaanivan media-projektin deadlinen väistelyyn, ja varsinainen luku-urakka kaivettiin naftaliinista tämän kauhun väistyttyä kauas horisonttiin. Suomeksi: lauantai ja sunnuntai yritettiin kehittää tutkimussuunnitelmaa saamelaisista ja maanantaina hyökättiin kirjojen kimppuun.

Tenttejähän joudun suorittamaan kaikkiaan kolme kappaletta, jotka tietysti herra Murphyn laatimien ohjesääntöjen mukaan osuvat peräkkäisille päiville. Luojan kiitos em. herrasmies oli ilmeisesti hieman vielä kuitenkin lomalla tuota aikataulua koottaessa, että koetukset osuivat kuitenkin vasta tenttijakson toiselle viikolle. Tämä tenttijaksommehan alkoi kuluvan viikon maanantaina (9.1.2006) ja päättyy reilun viikon päästä (21.1.). Oma koetukseni, kolme kunnian (?) päivää osuvat ensi viikon alkuun, maanantaista keskiviikkoon.

Tällä viikolla on siis yritetty ahmia tietoa ja kuroa umpeen kaikkia joululomalla hankittuja ajatuksen aukkoja. Tulokset nähdään ensi viikolla. Sekä historiasta että markkinoinnista meille on onneksi annettu jonkinlaista osviittakysymyslistaa, joten em. aineiden opiskelu on hyvin kohdistettua ja tärpillistä. Tosin markkinoinnin 12 kysymyksen sarja on kerätty luentojemme loppuun survotuista, "sample exam question"-otsikolla varustetuista kysymyksistä, joiden TOIVON olevan myös koekysymys-materiaalia. Muuten voi olla hikiset paikat maanantai-aamuna...

Tätä innostavaa ja motivoivaa luku-urakkaani on kuitenkin ilahduttanut tiesmistä hankittu kiukkuinen flunssa. Tämä kiusanhenki alkoi korvennella kurkunpäässä viikonlopun aikana, ja arjen koitettua on mokomaa yritetty kukistaa melkoisilla määrillä supisuomalaisia lääkkeitä (ei tosin sauna-terva-viina-akselilta... ;) ). Vihulainen on kuitenkin ollut ailahtelevaa sorttia: hetkellinen parempi olo on jo useamman kerran korvaantunut kahta kovemmalla kurkkukivulla räkähanan tiputtelusta puhumattakaan. Nyt tuntuu taas hieman valoisammalta, mutta eipä tässä taida vielä uskaltaa toivoa liikoja - kun on Finrexiniäkin vielä jäljellä...

Viimeiset puristukset kuitenkin enää täällä jäljellä - uskomatonta miten nopeasti aika on kulunut! Tuntuu niin nololta myöntää, että joulun jälkeen olen viettänyt suurimman osan ajastani kotona joko opiskellen, juoruten messengerissä tai sudokua netissä ratkoen. Tuon kaiken kun voisi tehdä Suomessakin! Mutta toisaalta, ehkä se osoittaa myös sen, että olen jollain tasolla kotiutunut tänne - ei tarvitse enää ryntäillä kamera kaulassa ottamaan kuvaa jokaisesta patsaasta, puusta, pubista ja pikkulinnusta - vaan osaa suhtautua skeptisen välinpitämättömästi näihin nummimaisemiin, lampaisiin ja sateeseen. Hohhoijaa, niin nähty.

Tenttien jälkeen vaihdetaan kyllä vapaalle - se on varma!